Judo Nummelassa vauhdilla alkuun

Ilari Piipponen, Turun Sanomat 19.2.1979

Nummela (TS)

Kun Turun Judoseurasta lähtöisin oleva Kaj Lindberg toissa kesänä muutti Nummelaan asumaan, puhuttiin silloin tällöin naapurien kanssa judosta. Selkäleikkauksen vuoksi vuosi kuitenkin kului puheasteella, vaikka naapurit olivatkin innostuneita ja lupasivat tulla mukaan, jos judoa alettaisiin Nummelassa harrastaa.

Turinoista tatamille päästiin viime vuoden lokakuussa, jolloin Nummelan koululla järjestettiin judonäytös. Menestys oli mykistävä. Kurssit päätettiin aloittaa siitä paikasta ja ensimmäiset ilmoittautuivat mukaan jo näytöspäivänä.

Nummelan Judo ry rekisteröitiin ja liittyi Suomen Judoliiton jäseneksi tämän vuoden alusta.

Opettajat kursseille löytyivät Nummelasta. He olivat paikkakunnalle muualta muuttaneita. Mukana ovat nyt Jaakko Häkkinen, jolla on ruskea vyö, Muju Toivonen (sininen), Trygve Österman (oranssi) ja Yrjö Ryöti (vihreä). Muualla hankittua taitoa on siis jo koostunut Nummelaan aika lailla. Kaj Lindbergillä on toinen dan, siis toisen asteen musta vyö, joka on myönnetty jo vuonna 1972.

Kun Kaj otti yhteyttä Vihdin nuorisolautakuntaan, oli siellä jo kuultu kiinnostuksesta judoon Nummelassa ja tilat luvattiin järjestää Nummelasta Palman kiinteistöstä.

Nummelan Judon judokoista puolet on tyttöjä. Normaali suhde Suomessa on Kaj Lindbergin mukaan sellainen, että kolme kymmenestä on tyttöjä. Tyttöjen suhteellinen runsaus judon harrastajien joukossa selittyy hänen mukaansa ehkä sillä, että Nummelassa ei 15-18 vuotiailla tytöillä ole riittävästi muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia.

Ensimmäisiin judoharjoituksiin ilmaantui puolisen sataa halukasta ja kahden viikon aikana määrä kasvoi toiselle sadalle. Tyttöjä on pudonnut pois tähän mennessä viitisentoista. Hekin lähinnä vanhemmasta päästä. Tämä onkin alkuinnostuksessa suhteellisen normaalia.

Aloittelijan vaihetta pitemmälle on jo päässyt Nummelassa 44 judokaa. He ovat saavuttaneet keltaisen vyön.

Joukon henki on tärkeä

Peruskurssin säilyttäminen yhtenäisenä ja mahdollisimman suurena jatkossakin on pyrkimyksenä, sillä joukon henki on judossa tärkeä. Nummelan judon harrastajat ovat Kaj Lindbergin mukaan luonteeltaan laumallinen porukka. Harjoituksissa onnistuminen riippuu siitä, millainen henki joukolla sattuu olemaan.

Nummelassa tähdätään kilpailutoimintaan, sillä Judoliiton saama tuki valtiolta riippuu kilpailuissa saavutetuista tuloksista.

Aluemestaruuskilpailuihin aiotaan ottaa osaa jo ensi vuonna. Nummelassa siihen onkin varmasti mahdollisuuksia, sillä kunta on ollut alusta asti kovin suosiollinen. Harrastuksen kannalta tärkein, Sali, saatiin heti.

Kaj Lindberg on tyytyväinen Vihdin kunnan suhtautumiseen, vetäjiin ja harrastajiin. Tästä on hyvä jatkaa.

Varsinkin tytöille tärkeä oli ensimmäinen Nummelassa tammikuussa vieraillut opettaja, Ritva ”Liffa” Lumio, joka on kahdesti käynyt Japanissa judoa oppimassa. Liffalla on Japanissa hankittu musta vyö.

Liffa kiitteli nummelalaisia harjoitusten jälkeen hyviksi alokkaiksi ja ennusti jo kyselijöille, että keltainen vyö kyllä tulee seuraavissa vyökokeissa, kuten sitten kävikin.

Selvästi havaittava kunnioitus paistoi monista tytönkasvoista harjoituksissa. Pojatkin seurasivat tarkkaan, kun Liffa kohta kohdalta näytti, kuinka se tehdään oikein.
- Jos aikaa riittäisi, niin judokulttuurin pistäisin kyllä Suomessa kuntoon, huokaili Liffa harjoitusten jälkeen. Dojo on harjoitussali, jossa on aivan tietyt perinteiset käyttäytymissäännöt. Näiden osaaminen on judon henkistä selkärankaa ja perinteen kunnioitusta.

Naisten laji siinä missä miestenkin

- Naiset voivat päästä pitkälle, jos intoa riittää, uskoo Nummelan Judon sihteeri Päivi Leppäjoki, jonka päämäärä on musta vyö. Päivi oli judosta kiinnostunut jo ennen kuin judo tuli Nummelaan, mutta ei itse uskonut koskaan pääsevänsä mukaan.
- Suomalaiselle japanilaisperäiset rituaalit judossa saattavat olla vieraita, mutta kyllä ne judoon kuuluvat oleellisesti, sanoo jo keltaisen vyön hankkinut Päivi. Hän pitää judoa hyvänä harrastuksena ja tuntee aloitettuaan itsensä henkisesti pirteämmäksi.

Kahdeksanvuotias Ami Engman löysi mamman kanssa kerran isän judopuvun, judogin. Isi lupasi, että kahden vuoden kuluttua saat aloittaa, jos haluat. Nyt Ami on mukana Nummelassa, eikä pelkää vyökokeita ollenkaan.