lauantai 26. marraskuuta 1983

sunnuntai 13. marraskuuta 1983

sunnuntai 2. lokakuuta 1983

Nummelan Judon 5-vuotisleirillä 43 osanottajaa

Luoteis-Uusimaa 2.10.1983


Viisivuotiaan Nummelan Judon viikonloppuleiri Irjalan ulkoilukeskuksessa kokosi 43 judon harrastajaa, joista puolet oli junioreita ja nuorista melkein puolet tyttöjä.
- Toistaiseksi harjoittelemme vielä kuntoilumielessä, sillä todelliseen kilpailumenestykseen pääsee vasta noin kymmenen vuoden työn jälkeen, kertoo koko viiden vuoden ajan seuran puheenjohtajana toiminut Kaj Lindberg.

Ensimmäisenä toimintavuonna Nummelan Judon peruskurssille ilmoittautunut peräti 104 oppilasta. Sittemmin tahti on tasaantunut – syksyn peruskurssille tulee kolmisenkymmentä ja keväällä puolet vähemmän. Aktiivijäseniä seurassa on nyt noin 120.
- Harjoituskertoja nuorille on tavallisesti kaksi viikossa, varttuneemmille harjoittelijoille kolme. Nuorempia ohjaavat Hannu Tenhunen ja Esa Peltola ja varttuneita Rainer Alanen ja minä, aikoinaan SM-mitalinkin napannut Kaj Lindberg kertoo.

Viime viikonloppuna pidetyllä syysleirillä ohjaajana oli turkulainen toisen asteen mustanvyön omistava entinen SM-tason judoka Asko Virolainen, joka on harrastanut judoa 20 vuotta.
- Jos judossa aikoo kehittyä huipulle, se kannattaisi aloittaa leikkimielessä jo noin 12- vuotiaana ja 15-vuotiaana pitäisi alkaa harjoitella jo neljä kertaa päivässä, Suomen ainoa olympiakelpoinen judotuomari Lindberg kertoo.

Vyöt


Judossa kehittymistä mitataan erivärisin vöin, joita saa läpäistyään tietyt kokeet ja tietyistä saavutuksista.

Aloittelijan vyö on valkoinen. Keltaiseen vyöhön tarvitaan vähintään kolmen kuukauden harjoittelu, oranssiin viisi lisää, vihreään vielä 6-7 kuukautta, sinivyöhön menee harrastajalta 1-2,5 vuotta ja ruskean vyön hankinta kestää 2-5 vuotta.

Taitavimmat saavat aikanaan mustan vyön, jossa on vielä kymmenen eri luokkaa. Ahkerasti kilpaileva ja hyvin menestyvä judoka saattaa parhaimmillaan saada mustan vyön kahdessakin vuodessa, mutta kilpailevakin judoka joutuu käyttämään vyöhön viitisen vuotta. Harrastajalta metka mustaan vyöhön saattaa viedä noin kymmenen vuotta.

Viime viikonvaihteen leirillä Maarit Hietala ja Sari Elomaa nousivat yhden askelman suorittamalla keltaisen vyön.

Leirillä tutustuttiin myös judon satavuotiseen historiaan katsomalla videolta Jigoro Kanon perustaman urheilumuodon vaiheita ja parhaita olympiaotteita.

Nummelan judo saatiin viisi vuotta sitten alkuun, kun yhdeksän puuhamiestä laittoi nimensä 17 000 markan vekseliin, jolla saatiin matto ostetuksi.

Nykyisin Nummelan judon hallitukseen kuuluvat puheenjohtajan Kaj Lindberg, varapuheenjohtajana Trygve Österman, valmennuspäällikkönä Rainer Alanen, kouluttajana Hannu Tenhunen ja Esa Peltola, sihteerinä Päivi Leppäjoki, passisihteerinä Soili Viitamäki, tiedotuspäällikkönä Vesku Toivonen (tällä haavaa Golanilla), ja taloudenhoitajana Jouko Aspblom.

Tänä vuonna johtokunnan aktiivit saivat viimein vekselinsä maksetuksi. Kunnaltakin tulee tukea muutama tonni vuodessa ja tempauksin hankitaan lisää leireily- ja koulutusvaroja jäsenmaksujen pitämiseksi kohtuullisena.

keskiviikko 21. syyskuuta 1983

30 uutta judokaa - Nummelan judon syysharjoitukset käynnissä

Luoteis-Uusimaa 21.9.1983


Nummelan Judo on aloittanut syksyn toiminnan. Harjoituksissa kävijöiden määrä näyttää ennätysmäisen vilkkaalta. Osa seuran aktiivisimmista judokoista on tosin käynyt kokeilemassa tatamin kovuutta jo elokuun puolella.

Harjoituskauden alkajaisiksi järjestettiin salilla, jota judokielellä eli japaniksi kutsutaan dojoksi, kaksi näytöstä. Niissä esiteltiin judon periaatteita, harjoitustapoja sekä Nummelan Judon toimintaa.

Vaikka Nummelan Judo on vasta viisivuotias seura, on itse lajilla pitkät perinteet. Judo täytti kuluvana vuotena 100 vuotta, ja Suomen Judoliittokin on jo 25-vuotias. Huolimatta siitä, että judolla on japanilaiset perinteet, on laji osoittautunut myös Suomeen soveltuvaksi.

Parhaana todisteena tästä on ehkä merkittävin kansainvälinen voitto jonka suomalainen judo on saavuttanut: Suomen Seppo Myllylä voitti EM-hopeaa kuluvan vuoden toukokuussa, japanilainen mystiikka on muotoutunut suomalaiseksi urheilulajiksi.

Myös tapakasvatusta


Judon opetukseen sisältyy Suomessa ja myös Nummelan Judossa erilaisten heittojen ja hallintaotteiden lisäksi myös tapakasvatusta. Seuran järjestämässä näytöksessä sen puheenjohtaja Kaj Lindberg, joka on judon uranuurtajia Suomessa, selosti harjoittelun periaatteita, judoharjoituksen kulkua sekä peruskurssiopetuksen tavoitteita. Näytös havainnollisti judon merkityksen mm itsepuolustuksessa.

Seuran peruskurssi käynnistyi 12.syyskuuta, harjoitukset ovat kahdesti viikossa ja oppimisen teho testataan erityisellä kokeella joulukuussa. Kokeen suorittaneet pääsevät osallistumaan jatkokurssin opetukseen ja tulevat seuran jäseniksi.

Harjoituksissa hiki irtoaa


Peruskurssin lisäksi seuran harjoitteluohjelmaan sisältyvät aikaisempien vuosien tapaan ohjatut harjoitukset junioreille ja jatkokurssi peruskurssin aikaisemmin suorittaneille. Ryhmien harjoitukset järjestetään kahdesti viikossa, noin puolitoista tuntia kerrallaan. Seuran jatkokurssin ohjaaja Rainer Alanen vakuuttaa, että harjoituksissa ainakin hiki irtoaa. Sen ohella kehittyy lihaskunto, katoavat ylimääräiset kilot ja keho rakentuu. Vastustajan heittäminen ja kontrollointi opitaan sivutuotteena.

Seura järjestää erityisesti kilpailuihin osallistuville judokoille ylimääräisiä harjoituksia viikonloppuisin. Niissä keskitytään ottelutekniikkaan ja –harjoitteluun.

Kaikille seuran entisille ja uusille jäsenille, mutta erityisesti junioreille järjestetään perinteiseen tapaan seuran oma syysleiri 2.-23. lokakuuta Irjalassa. Leirin vetäjäksi on lupautunut maamme huippukouluttajiin kuuluva Asko Virolainen.
- Nummelan Judolla on paremmat harjoitteluolosuhteet kuin maamme judoseuroilla keskimäärin. Seura pyrkii kuluvana syksynä aktivoimaan entisiä judon harrastajia säännölliseen harjoitteluun tavoitteena uuden vyöarvon suorittaminen. Uusi vyöarvo on jokaisen harrastajan konkreettinen tavoite. Syksy on otollisin aika säännöllisen harjoittelun käynnistämiseen, painottaa Nummelan Judon puheenjohtaja Kaj Lindberg.

keskiviikko 22. kesäkuuta 1983

Vauhtia riitti mutapainissa

VU 22.6.1983


Vauhtia riitti mutapainissa ja muta, turpeen sekä mudan sekoitus, roiskui.

keskiviikko 1. kesäkuuta 1983

130 000 markkaa perusavustuksia 25 u-seuralle

x.x.1983


Seuran käyntikertalistan syntyhistoria ilmenee tästä lehtiartikkelista.

sunnuntai 1. toukokuuta 1983

Nummelan Judo - Kesällä koulutusta ja leirejä

Nuorten Vihti 1983 kevät


Judo on laji jota voi harrastaa niin kesällä kuin talvellakin. Sisälajina toiminta keskittyy kuitenkin talveen ja kesällä hankitaan tai ylläpidetään peruskuntoa lenkkeillen tai valtakunnallisella kesäleireillä harjoitellen.

Mitä judo on


Judo on urheilu-, tekniikka- ja kilpailulaji, jonka periaatteena on kehittää harrastajansa voittamaan vastustajansa matolla ja hallitsemaan itsensä niin harjoituksissa kuin harjoitusten ulkopuolellakin.

Kuten alussa kerroin judo on sisälaji ja kesällä annamme kaikille judon harrastajille mahdollisuuden ulkoilla, lenkkeillä tai muuten nauttia ulkoilmasta. Talvella onkin sitten aika oppia uusia asioita ja lisää tekniikkaa.

Kun vetäjillä on kesällä vapaata voivat he mahdollisuuksiensa mukaan olla valtakunnallisilla kesäleireillä ja osallistua siellä koulutukseen joka on hyödyksi koko urheiluseuralle.

Kesäleirit eivät ole tarkoitettu ainoastaan judon valmentajille ja vetäjille vaan kaikille judon harrastajille. Itsekin olen ollut leirillä, jossa oli ”vartoitavanani” toistakymmentä nuorta judon harrastajaa.

Varsinainen toiminta alkaa vilkkaana taas syksyllä, jolloin aloitetaan peruskurssi. Syksyllä pidetään myös seuran oma syysleiri. Normaalisti leiri on pidetty Moksissa, mutta voi olla että sen paikkaa joudutaan tänä vuonna siirtämään.

Vaikka judon varsinainen toiminta painottuukin talvikaudelle on kesälläkin silti toimintaa. Harjoituksia pidetään joka viikko ja uusia harrastajiakin otetaan mukaan, mutta varsinainen peruskurssi alkaa syyskuussa tai tammikuussa.

Kesän ja miksei talvenkin toiminnasta saat lisää tietoa soittamalla seuramme sihteerille Päiville numeroon 44 747 tai peruskursseista vastaavalle Hanskille 22 120.

perjantai 22. huhtikuuta 1983

Kevätkokous

Nummelan Judon sääntömääräinen kevätkokous pidetään ravintola Airmotellissa 22.4.-83 klo 19.00 alkaen.

perjantai 14. tammikuuta 1983

Judossa suoritettiin uusia vöitä

Luoteis-Uusimaa 14.1.1983


Syyskuussa judon peruskurssinsa aloittaneilla oli keskiviikkona mahdollisuus näyttää mitä he olivat kurssin aikana oppineet. Kahdestakymmenestäkolmesta kuusi suoritti nyt keltaisen vyön.

- Runsaan kolme kuukautta kestävän peruskurssin aikana on muutamia kurssilaisia jäänyt pois, muutamat harrastajat ovat nuoria, joilla harjoitteluaika keltaiseen vyöhön on pidempi, kertoi Nummelan Judon peruskurssivetäjä Hannu Tenhunen.
- Nyt keltaisen vyönsä suorittaneet ovat harjoitelleet aktiivisesti kaksi kertaa viikossa. Tosin ensimmäinen vyökoe jännittää ja graduoijan luetellessa suoritettavia tekniikoita on muutamilla mennä konseptit sekaisin.
- Ketään ei kuitenkaan rangaista pikku virheistä turhan ankarasti ja annetaan myös korjata virheellistä suoritusta.
Kaikki keltaisen vyön kokelaat hyväksyttiin, mutta yhdelle heistä ei vielä annettu lupaa käyttää keltaista vyötä. Hän joutuu näyttämään keltaisen vyön tekniikkaan kuuluvat sidonnat uudestaan.

Keltaisen vyön suorittivat Seppo Etelätalo, Kari Lahtinen, Jalo Lahtinen, Pekka Koski, Merja Leppävuori ja Sinikka Saranen.

Ylemmillä vöillä tiukka koe


Graduointitilaisuudessa suoritettiin myös kaksi oranssia ja kaksi vihreätä vyötä. Kokelaille ei enää oltu lempeitä ja annettu anteeksi virheitä. Tosin se ei ollut tarpeellistakaan, sillä niin hyvin oli kokeeseen vaadittavat tekniikat opeteltu.

Oranssin vyön suorittivat Mikko Siippainen ja Juha Pietikäinen.

Vihreän vyön kokelaiden kohdalla jouduttiin miettimään, annettaisiinko suorituksista arvosanan kiitettävä vai hyvä.

Vihreän vyön suorittivat Hannu Luoto ja Arja Mölkänen.

Lisää kursseja


Vyökoetilaisuuden jälkeen jäi Nummelan Judon työryhmä palaveriin keskustelemaan helmikuussa pidettävistä aluemestaruuskilpailuista ja tammikuun 24.päivänä alkavasta uudesta peruskurssista. Uudesta peruskurssista onkin ollut runsasta kysyntää.

Helmikuussa pidettäviin aluemestaruuskilpailuihin odotetaan 45-55 kilpailijaa eri puolilta Etelä-Suomen aluetta.